Raportteja kemian ja fysiikan kokeista ja muista mahdollisista tutkimuksista.
Historian Antiikin Kreikkaan liittyvät tutkielmat:
Historian Antiikin Kreikkaan liittyvät tutkielmat:
Maria Haukilehto ja Laura Teivaanmäki
Hautakylän koulu
16.2.2011
Sparta ja Ateena
-Kuinka ne eroavat toisistaan?
Sparta
Spartalaiset olivat sotaisia, ja heillä oli ankara laki. Spartalaiset eivät saaneet matkustaa ulkomaille, jotteivät he saisi huonoja vaikutteita rauhallisista ihmisistä. Spartaan tulleiden matkustajienkin oletettiin poistuvan kaupungista mahdollisimman pian. Spartan johdolle ei ollut valittamista asioista, jotka valtio oli päättänyt. Spartalaisilla oli lakoninen puhetapa, eli siis lyhyitä, nasevia lauseita. Spartalaiset eivät ikinä puhuneet, jos mitään tärkeää asiaa ei ollut.
Lapsuus
Kun Spartalainen sai lapsen, valtio tarkasti, oliko lapsi heikko, tai oliko siinä jotain vikaa. Jos lapsessa havaittiin jotain heikkoa, se heitettiin rotkoon. Toinen tapa kokeilla oliko lapsi heikko, oli uittaa vastasyntynyt viinissä. Jos lapsi pyörtyi, se oli heikkouden merkki, ja hänen annettiin kuolla. Terve lapsi sen sijaan sai kasvaa äitinsä kanssa 7-vuotiaaksi asti, jonka jälkeen valtio otti lapsen kasvatettavakseen.
Koulutus
Valtio laittoi lapset sisäoppilaitoksiin, jossa heidät opetettiin kurinalaisiksi, ja tottelevaisiksi. Pojat jaettiin ryhmiin iän perusteella. Heiltä ajettiin hiukset, ja kaikki kengät takavarikoitiin.
Pojilla oli ohuet vaatteet, ja 12-vuotiaina he saivat alkaa käyttää viittoja. Ateriat olivat niukkoja sen takia, että pojat varastaisivat ruokaa toisiltaan. Jos näpistämisestä jäi kiinni, joutui ruoskittavaksi, koska pojalla ei ajateltu olevan tarpeeksi älyä ja oveluutta. Kylpeä sai vain juhlapäivinä.
Kun pojat täyttivät 16, heille järjestettiin miehuuskokeita, jossa piti esim. varastaa juusto alttarilta. Muut pojat vahtivat ruoskat ja seipäät aseinaan. Joskus kokeessa kävi niin, että kokelas saatettiin ruoskia puolikuolleeksi. Toinen koe oli ns. ”lymyily”, jossa pojat piileskelivät jonkin aikaa maatilalla. Sen jälkeen he lähtivät metsästämään helootteja, eli Spartalaisia orjia. Heidän oli surmattava ainakin yksi helootti.
Armeija
Spartan armeijaa pidettiin ylivoimaisimpana armeijana Antiikin Kreikassa n. 300 eaa, vuoteen 500eaa asti. Spartalaiset miehet liittyivät armeijaan täytettyään 20 vuotta, ja jatkoivat palvelustaan ainakin 60-vuotiaiksi asti. Spartalaiset sotilaat asuivat parakeissa, ja söivät mustakeittoa, jossa oli sianlihaa, suolaa, pippuria ja verta.
Spartassa sotaan lähteville huudettiin yleensä ”Tule takaisin kilven kanssa tai sen päällä” , se tarkoitti sitä, että jos sotilas tulee kilven kanssa, hän ei ollut luovuttanut taistelussa. Jos taas tuli kilven päällä, oli kuollut, ja toverit kantoivat ruumista kotiin. Jos sotilas palasi ilman kilpeä, hän oli paennut taistelussa, koska vain paetessaan sotilas heitti kilpensä menemään. Silloin häntä pidettiin pelkurina, eikä hän saanut enää palata Spartaan.
Naisten asema Spartassa
Spartalaistytöt otettiin äideiltään 7-vuotiaina, ja heille opetettiin mm. painia, voimistelua, tappelua, sekä monia taistelulajeja, koska uskottiin että vahvat naiset saavat vahvoja lapsia.
Naiset kilpailivat (tappelivat) toisiaan vastaan erilaisissa tapahtumissa. Mikäli naiset läpäisivät erilaiset testit, heille määrättiin aviomies 18-20-vuotiaina.
Toisin kuin muualla Kreikassa, Spartassa miesten ja naisten välillä vallitsi tasa-arvo. Spartassa naiset saivat omistaa yksityistä omaisuutta, eikä heille ollut enää vaivaa lapsista näiden täytettyä 7.
Ateena
Ateena sijaitsee Kreikassa, ja on nykyään Kreikan pääkaupunki, sekä samalla myös Kreikan suurin kaupunki.
Laki
Ateena alkoi noudattaa demokratiaa eli kansanvaltaa n. 500- luvulla eKr. Kun oli aika puhua tärkeistä asioista, kutsuttiin kaikki 20 vuotta täyttäneet, vapaat miehet kansankokoukseen. Oli ehdotonta, että jos osallistui kansankokoukseen, ei saanut olla naimisissa, tai alle 20 vuotta.
Päätöksiä tehtiin siten, että kaikilla oli yksi ääni käytössään. Näin kaikilla oli mahdollisuus tulla päättäjäksi. Muut, eli naiset, metoikit ja orjat joutuivat vai tyytymään siihen, mitä oltiin päätetty.
Ateenassa oli käytössä äänestys, jossa jokaiselle annettiin saviliuska johon sai kirjoitttaa sen henkilön nimen, kenet koki uhaksi yhteiskunnalle. Jos sama henkilö sai yli 3000 ääntä, hänet karkotettiin Ateenasta kymmeneksi vuodeksi.
Lapsuus ja nuoruus
Lapsille annettiin vain yksi nimi, ja se on merkki siitä, että isä on hyväksynyt lapsen. Ennen sitä hetkeä, kun nimi julistettiin, isä saattoi vielä hylätä lapsen.
Koulutus
Vain pojat saivat opetusta. Heidän koulunkäyntinsä alkoi 6-7-vuotiaana ja loppui yleensä 14-16 vuoden iässä. Varakkailla perheillä oli varaa ostaa perheelleen oma opettaja opettamaan lapsia kotona.
Armeija
Kun poika oli 18-vuotta, hän meni armeijaan, jossa oltiin yleensä noin kaksi vuotta. Siellä opeteltiin taistelemaan ja puolustamaan omaa maataan/kaupunkiaan. Kun armeija loppui, palattiin normaaliin elämään. Vaikka oli jo päässyt pois armeijasta, oltiin koko ajan asevalmiudessa, siltä varalta, että vihollinen hyökkää.
Naisten asema Ateenassa
Naisilla oli Ateenassa paljon huonompi asema kuin Spartassa. Koska äiti kasvatti lapset, teki kaikki kotityöt jne. oli naisten paikka kotona. Jos nainen joskus meni kaupungille tai muualle pois kotoaan, hänen oli pakko pitää kasvot peittävää huivia päässään. Naiset/tytöt eivät saaneet käydä koulua, koska uskottiin, että äly olisi heille vahingollista. Jos mies kuoli, nainen ei saanut mitään, koska kaikki kuului miehen sukulaisille, ja silloinkaan yksikään nainen ei saanut mitään. Naisilla ei ollut oikeutta omistaa mitään, koska kaikki kuului yksinkertaisesti miehelle.
Lähteet:
Kyllijoki, Lehtonen, Ouakrim-Soivio, Rinta-aho, Uljas, Hiekkala. Historian tuulet 1. 2003. Otava.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sparta Luettu 19.1.2011.
http://www.peda.net/verkkolehti/savonlinna/ak?m=content&a_id=17. Luettu 19.1.2011.
Harris, Nathaniel. Antiikin Kreikka. 2001. Gummerrus Kustannus oy.
Heidi Teivaanmäki, Tiia Vuorinen ja Martta Luoma
Hautakylän koulu 5lk.
26.1.2011
Kreikan jumalia ja sankareita
Kreikkalaisten jumalia
Kreikkalaisilla oli paljon erilaisia jumalia ja jumalattaria. Tarun mukaan monet jumalat asuivat Olympos-vuorella. Siksi heitä usein kutsuttiin olympolaisiksi jumaliksi.
Zeus – Pääjumala (ukkosen jumala)
Zeus oli Kronoksen ja Rhean poika. Zeus oli pelottava ukkosenjumala. Hänellä oli lukuisia lapsia, joista kuitenkin vain pieni osa oli Heran kanssa yhteisiä. Zeus oli kaiken elävän isä ja ylijumala, joka hallitsi muita jumalia. Myös kaikki Zeuksen veljet ja siskot olivat jumalia.
Poseidon - Meren jumala
Poseidon oli Zeuksen veli, joka hallitsi meriä. Hän oli luonteeltaan hiukan ilkeä ja saattoi suuttuessaan aiheuttaa myrskyjä. Monet laivat saavat edelleen nimekseen Poseidon. Poseidon oli myös hevosten luoja.
Hera – Avioliiton suojelija
Hera oli pääjumala Zeuksen vaimo, jota pidettiin avioliiton suojeliana. Hera vainosi Zeuksen muita naisia kateellisesti.
Pallas Athene – Ateenan suojelujumala
Pallas Athene syntyi erikoisesti. Zeus valitti pääkipua ja tulen jumala Hefaistos halkaisi Zeuksen pään, josta ponnahti esiin Pallas Athene täydessä sotavarustuksessa.
Pallas Athene oli taiteiden ja käsityön jumala. Hän oli Zeuksen ja Metiksin lapsi. Pallas Athene oli myös Zeuksen lempilapsi. Kreikkalaiset rakensivat Pallas Athenelle oman Parthenon – temppelin, jonka sisällä oli valtava Pallas Athenen patsas.
Apollon - Musiikin, runouden ja ennustamisen jumala
Apollon oli yksi kaikkein merkittävimmistä jumalista ja hänen puoleensa käännyttiin oraakkelin välityksellä. Hän oli Zeuksen ja Leton poika.
Afrodite – Kauneuden ja Erotiikan jumalatar
Afrodite syntyi meren vaahdosta Kyproksen saarella tarun mukaan. Homeros päätti tehdä Afroditestä Zeuksen ja Dionen tyttären. Afroditella oli paljon rakastajia, kuolemattomia ja kuolevaisia.
Kreikkalaisten jumalia
Hera – Avioliiton suojelija ja Zeuksen vaimo
Zeus – pelottava ukkosenjumala
Poseidon – meren jumala
Hades - rikkauden ja manalan jumala
Afrodite – Rakkauden ja erotiikan jumalatar
Pallas Athene – Ateenan suojelujumala
Nike – siivekäs voitonjumala
Apollon – Musiikin, runouden ja ennustamisen jumala
Hestia - Kotilieden ja tulen jumalatar
Hermes – jumalten sanansaattaja
Dionysos – viinin jumala
Hefaistos – Tulen, tekniikan ja sepäntaidon jumala
Ares – Sodan jumala
Artemis - Metsästyksen jumalatar
Demeter - Viljan ja kasvun jumala
Rhea – Jumalten äiti
Uranos – Taivaan jumala
Nemesis – Koston jumalatar
Kreikkalaisten sankareita
Tunnetuimmat Kreikkalaiset sankarit olivat Herakles ja Odysseys. Sankarit olivat yleensä puoliksi jumalia ja puoliksi ihmisiä.
Herakles
Herakleen piti suorittaa 12 urotyötä, koska halusi hyvittää vaimonsa ja lapsiensa surman, jonka oli tehnyt. Herakles repi tarun mukaan vuoristoon nykyisen Gibraltarin salmen. Hän surmasi myös Nemean leijonan, Hydran, hän vapautti kaupungin ihmissyöjälinnuista ja puhdisti kuninkaan hevostallit, joita ei ollut puhdistettu miesmuistiin.
Odysseus
Odysseus oli Ithakan saaren kuningas. Homeros kertoi hänestä teoksessaan Ilias ja Odysseia. Troijan sodan jälkeen Odysseus joutui harharetkille. Siellä ollessaan hän voitti
kykloopin, tapasi Kirken, kauniin noidan, purjehti seireenien saaren ohi ja ohitti Skyllan ja jumalolento Kharybdisksen.
Theseus
Theseus oli Ateenan kuninkaan poika, joka surmasi Minotauroksen. Minotauros oli hirviö, jolla oli ihmisen ruumis ja härän pää. Hän rakastui Minolaiskuninkaan tyttäreen Ariadneen, mutta jätti tämän.
Kreikkalaisten myytit ja tarut
Kreikkalaiset uskoivat erilaisiin taruihin ja myytteihin. Usein myytit ja tarut kulkivat suullisesti. Tunnetuin myyteistä on Ilias ja Odysseia, jonka Homeros kertoi.
Homeros
Homeros oli sokea runoilija, joka kertoi tarinoita muistinvaraisesti. Hän kirjoitti useita teoksia, joista tunnetuin lienee Ilias ja Odysseia. Kirjaksi ne koottiin vasta 600 luvulla. Homeroksesta ei tiedetä paljoakaan.
Herakleen myytti.
”Herakles oli pääjumala Zeuksen avioton poika. Kun Herakles oli syntynyt, Zeuksen vaimo Hera lähetti kaksi kuristamaan vastasyntyneen lapsen. Herakles puri kuitenkin käärmeiden päät poikki ja pelastui.
Herakles varttui mieheksi ja perusti perheen. Hera puuttui tapahtumien kulkuun ja järjesti Herakleelle tilapäisen mielenhäiriön, jonka aikana tämä surmasi vaimonsa ja lapsensa. Tultuaan järkiinsä Herakles halusi hyvittää pahat tekonsa. Hänen oli suoritettava 12 urotyötä. Niitä tehdessään Herakles esimerkiksi surmasi useita petoja ja repäisi vuoristoon nykyisen Gibraltarin salmen.
Kun Herakles lopulta tunsi, että kuolema lähestyy, hän istuutui roviolle. Zeus lähetti valjakon, joka toi Herakleen Olympos-vuorelle jumalien joukkoon. Herakin oli valmis unohtamaan menneet, ja Herakles sai jäädä jumalien luo.” (Historian tuulet 1)
Arkipäivän uskonto
Kreikkalaiset uskoivat kaikenlaisiin jumaliin ja myytteihin. Kristinusko ei vielä ollut yleinen. He suhtautuivat vakavasti jumaliin, koska jumalilla oli voimia. Jumaliakin voimakkaampi oli silti kohtalo.
Lähdeluettelo
Kyllijoki, Lehtonen, Ouakrim-soivio, Rinta-aho, Uljas. Historian tuulet 1. 2003. Otava.
Nathaniel Harris. Antiikin Kreikka. 2000. Gummerus.
Laine, Vesa. Hermes, Antiikin lukemisto. 1998. WSOY.
http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla04/illi/kreikka/jumalat_sankarit_1.html.Luettu. 24. 1. 2011.
http://www.peda.net/verkkolehti/savonlinna/ak?m=content&a_id=12.Luettu. 24. 1. 2011.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_antiikin_Kreikan_jumalista.Luettu. 24. 1. 2011.
http://www.julkaisut.fi/vyl/index.php?action[]=IArticleShow::showArticle%28982%29.Luettu. 24. 1. 2011.
http://www.julkaisut.fi/vyl/index.php?action[]=IArticleShow::showArticle%28982%29. Luettu. 24. 1. 2011.
http://personal.fimnet.fi/koti/juha.piironen/palvelut.htm. Luettu. 24. 1. 2011.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Pallas_Athene.Luettu. 24. 1. 2011.
http://hypnologia.com/lehdet/0401/jumalattaret041.html?TB_iframe=true&height=600&width=800. Luettu. 24. 1. 2011.
Joona Haukilehto ja Jonne Hattukangas
Hautakylän koulu 6.lk
3.2.2011
Antiikin Kreikan arkkitehtuuri ja taide
Kreikan arkkitehtuuri on maaiman parhaita saavutuksia, sillä se on ollut ylistettyä jo tuhansia vuosia. Kreikkalaisten veistoksista vain osa on säilynyt, mutta nekin huonosti. Jäljellä ovat ainoaastaan ruukkumaalaukset ja veistosten Roomalaiset kopiot. Kreikan taide ja arkkitehtuuri yllätää meitä edelleen.
Arkkitehtuuri
Kreikkalaiset olivat historian parhaita arkkitehtejä, sillä he olivat tutkineet paljon matematiikkaa. Matematiikan avulla he pystyivät suunnittelemaan ja rakentamaan upeita ja taidokkaita rakennuksia ja kaupunkeja.
Temppelit rakennettiin suorakaiteen muotoisiksi. Harjakattoa kannattelivat pyöreät pylväät joita oli uurrettu. Niiden yläosa oli koristeellinen josta pystyi päätellä mistä rakennustyylistä oli kyse.
Temppelirakennuksissa käytettiin paljon pylväitä. Pylväsmalleja oli kolme erilaista: doorilainen, joonilainen ja korinttilainen. Mallit olivat aina edeltäjäänsä hienonpia ja taidokaammin tehtyjä.
Parthenon temppeli
Hienoinpia kreikkalaisia rakennuksia on Parthenon-temppeli, joka sijatsee Ateenassa Akropolis- kukkulalla. Nykyään Parthenon on osittain romahtanut, mutta siinä on vielä näkyvissä antiikin ajan upeita yksityiskohtia.
Ateenalaiset alkoivat rakentaa temppeliä jumalatar Athenelle vuonna 447 eaa. He kuljettivat yli 20 000 tonnia marmoria Akropoliskukkulalle, jolla monet kivenhakkaajat muotoilivat isoista kivenjärkäleistä yhden historian kauneimmista temppelistä.
Doorilainen, joonilainen ja korinttilainen ovat antiikin Kreikan kolme pylvästyypiä.
Kuvataide
Hienoimmat taideteokset tehtiin Kreikassa 300 – 400 eKr.. Teokset esittivät jumalia, suuria kansalaisia, kuten urheilijoita tai vanhoista tarinoista saatuja juttuja.
Veistotaide
Me nähdää kreikan patsaat valkoisina, mutta ne on oikeesti maalattu kirkkailla väreillä.Vartalo oli keltasenruskea, hiukset ja kulmakarvat oli tummanpunasia. Lasista tehtyä oli silmät, että ne oli mahdollisimman aidonnäköset. Timantteja saattoi olla huulissa, kynsissä ja silmissä.
Kuvanveistäjiä kiinnosti ihmisen vartalon kauneus ja asennot. Kun kuvanveistossa alettiin käyttää uusia materiaaleja eli siirryttiin kalkkikivestä marmoriin, saatiin liikkeet, keveys ja ilmekkyys kuvattua paremmin. Pronssin valaminen helpotti entisestään herkkeyden saamista teoksiin. Yksi suurimmista kuvanveistäjistä oli Freidias.
Mykenen taide
Sillon kun kreikkalaiset tuli Egeanmeren ympäristöön joskus sillon vuonna 2000 eKr., alueella oli taidetta ja arkkitehtuuria. Kykladian saaristolaiset oli myynyt keramiikkansa Välimeren läheisyytee ja sitten louhineet marmoria, ja siitä oli tullut sileitä ja kauniita hahmoja.
Samaan aikaa minolaiset teki palatsikulttuurin. Ne palatsit oli värikkäitä, koristeellisia ja taidokkaita käsityön näytteitä.
Lähteet:
Samuli Hakkarainen 5.lk
Antti Kuivila 5.lk
Hautakylän koulu
16.2.2011
Olympiakisat
Ensimmäiset olymppiakisat olivat vuonna 776 eaa. Stadionin 200 metrin kilpajuoksu oli ainut laji. Vuonna 720 eaa, kun kisat pidettiin neljännentoista kerran otettiin mukaan kolme uutta kilpajuoksua.
Olympiakisat pidettiin ylijumalan Zeuksen kunniaksi. Kisat olivat kreikkalaisille ennen kaikkea uskonnollinen tilaisuus. Olympia kisojen takia pidettiin aselepo tai lopetettiin sodat.
Olympiakisat loppuivat koska kristinusko suhtautui 300-luvulla jKr kielteisesti kisoihin. Kisoja pidettiin paikallisina ja ne lopetettiin.
Paikka
Antiikin kreikan Olympialaiset pidettiin joka neljäs vuosi Ateenassa Peloponnesoksen niemimaalla. Stadioni muistuttaa aika paljon nykyajan stadionia. Juoksuradan pituus oli 200 metriä. Samaa siinä on, että on katsomo ja juoksurata. Se eroaa nykyajan stadionista siinä että katsomo on kiveä.
Lajit
Vaunukilpailut
Vaunukilpailut aloittivat Olumpiakisat. Vaunukilpailut olivat vaarallisia, koska siinä oli kova vauhti ja onnettomuuksia sattui usein. Kerran on voittanyt hevonen ilman ratsastajaa.
Juoksukipailut
Juoksukilpailuissa oli useita juoksioita. Lyhyt juoksu oli 200 metriä pitkä ja pisin 4800 metriä pitkä.
Painikilpailut
Painissa voittaja on se joka saa vastustajansa kolme kertaa maahan muita sääntöjä ei ollut. Painissa myös katkaistiin sormia.
Kiekonheittäjä
Kiekoheitton lisäksi viisiottelunkuuluivat pituushyppy, juoksu, paini ja keihäänheitto. Kiekonheitto jäiunohduksiin kaheksi vuosituhanneksi , kunnes se otettiin Ateenassa vuonna 1896 pidettyjen nykyajan olumpian ohjelmaan.
Palkinto seppele
Olumpiakisojen voittajat saivat palkinnoksi vain oliivinlehtiseppeleen. Voitto toi kunniaa urheilian kotivaltiolle.
Vertailun nykypäivään
Kisoja yritettiin herättää henkiin useita kertoja, mutta ei onnistuttu. Ensimmäiset uudet kisat pidettiin Ateenassa vuonna 1892.
Lähteet
Chrisp, Peter . Kukostava Kreikka. 2003. Sanoma magazines.
Durando, Furio. Historialliset kulttuurit Kreikka.2008. Weilin+Göös oy.
http://www.cs.uta.fi/ipoppla/www/ipoppla04/illi/kreikka/olympian_kisat_1.html.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Antiikin_Olympialaiset.
Sara Alatalo ja Niina Mäkipelto
Hautakylän koulu
25.1.2011
Tiede ja filosofia
Tiede
Kreikassa tiede edistyi matematiikassa, astronomiassa ja lääketieteessä. Tekninen kehitys oli hidasta. Tälle on esitetty monia syitä kuten halpa työvoima eli orjatalous.
Aristoteles oli Platonin oppilas. Hän alkoi kiinnostua tosiasioiden tutkimisesta. Aristoteles korjoitti monista asioista ja teki biologiassa 500 eläinlajin luettelon. Aristoteleen kirjoittama runousoppi on tunnettu teos vielä nykypäivänä. Siinä on selitettiin mm. millainen on hyvä juoni.
Kreikkalainen insinööri Arkhimedes (287-212 eKr.) syntyi Syrakussa Sisiliassa. Arkhimedes oli loistava matemaatikko, joka keksi hydrostiikan ja muotoili ensimmäisen vipuvoiman lain. Hän on tunnettu myös lauseesta ”Osoittakaa minulle kiinteä tukipiste niin vipuan maan paikoiltaan.” Toinen vielä tunnetumpi on ”Heureka!”, jonka hän huusi noustuaan kylvystä, kun oli huomannut, että nesteeseen upotettu kappale menettää painostaan yhtä paljon kuin sen syrjäyttämä nestemäärä painaa. Innoissaan Arkhimedes juoksenteli ympäri kaupunkia alastomana.
Hippokrates eli vuosina 460-377 eKr. Hän oli Kreikkalainen lääkäri. Jotkut kutsuivat Hippokratesia ”lääketieteen isäksi”. Hän toimi lääkärinä Kossaarella 400-300 luvulla eKr. Tuohon aikaan hän oli antiikin Kreikan etevin lääkäri. Hänen omatekoisilla resepteillä ja hoito-ohjeilla oli suuri arvovalta vielä 1700-luvulla. Hippokrateen elämästä tiedetään hyvin vähän. Hän syntyi Kossaarella noin vuonna 460 eKr. Hänen ympärilleen kertyi paljon oppilaita joihin kuului mm. hänen poikansa Thessalos ja Drakon, sekä hänen vävynsä Polybos.
Filosofia
Filosofia syntyi muinoin Antiikin Kreikassa. Antiikin aikana filosofin ajateltiin usein olevan hyveen perikuva. Filosofialla on ollut kaksi alkuperää. Toinen haara alkaa Anaksimandroksesta ja toinen Pythagoraasta. Ihmiskunnan historian ensimmäiet filosofit vaikuttivat 500 luvulla eKr Jooniassa. Filosofit tutkivat tähtiä, luontoa ja ihmisen olemusta.
Platonin mielestä filosofien tulisi olla totuuden mukaisia, lempeitä ja hyvän tuntevia.
Sokrates oli kuuluisa filosofi. Hän teki ihmisille kysymyksiä ja esitti itse tietämätöntä. Sokrateen tyyli ärsytti monia ja hänet tuomittiin lopulta nauttimaan myrkkymalja. Sokrates ei itse kirjoittanut, joten voimme lukea hänen ajatuksiaan toiselta tärkeältä filosofilta, hänen oppilaaltaan Platonilta. Sokrateen olemassaolosta on hyvin vähän todisteita. Jotkut epäilevät että Sokrates oli pelkästään Platonin omia sepityksiä. Sokrateen olemassaolosta on kuitenkin joitakin historiallisia todisteita. Aristoteles oli puolestaan Platonin oppilas, joka kiinnostui toisasioiden tutkimisesta.
Suurin osa tunnetuista filosofeista, niinkuin muistakin taiteilijoista ovat olleet miehiä. Se johtuu ennenkaikkea naisten heikommasta asemasta erityisesti ennen uutta aikaa. Silloin naisilla ei ollut edes samalaisia mahdollisuuksia opiskeliin, kuin miehillä.
Lähdeluettelo
http://fi.wikipedia.org/wiki/Filosofia. Luettu 25.1.2011.
http://www.peda.net/verkkolehti/savonlinna/ak?m=content&a_id=12. Luettu 25.1.2011.
Kyllijoki, Lehtonen, Ouakrim-Soivio, Rinta-Aho, Uljas. Historian tuulet. 2008. Otava. Luettu 25.1.2011.
Harris, Nathaniel. Antiikin Kreikka. 2001. Gummerrus.
Tässä joulun alla tehdyt veden kemiaan liittyvät kokeet. Ja aivan ensimmäisenä Saaran tekemä esimerkkikoe.
Vettä hiekassa
Kokeen tarkoituksena on selvittää, kuinka paljon vettä mahtuu kuivaa hiekkaa täynnä olevaan kannuun.
Koe toteutetaan laittamalla kuivaa hiekkaa puolen litran kannuun ja kaatamalla mitalla vettä päälle.
Hypoteesini on, että kannuun mahtuu 1,5dl vettä.
Laitoin puolen litran kannun täyteen kuivaa hiekkaa. Otin desilitran mitalla vettä ja kaadoin hiekkaan. Vesi imeytyi hiekkaan, mutta lopuksi jäi joitakin kuivia kohtia, joihin vesi ei mennyt. Pidin kirjaa kaadetun veden määrästä ja laskin kuinka paljon vettä kannuun mahtui. Lopetin kaatamisen kun vettä jäi hiukan hiekan pinnalle.
 |
| Työhön tarvitut välineet ja samalla kokeen alkutilanne. |
 |
| Lopuksi hiekka oli lähes kauttaaltaan märkää eikä imenyt enempää vettä. |
Kuiva hiekka on ilmeisesti hyvin huokoista ainetta. Pienten kivien joukkoon mahtuu runsaasti vettä. Kaadettaessa vettä hiekan joukkoon se täyttää kivien välissä olevat onkalot ja reiät.
Raportti: Saara
Kuvat: Saara
Tulivuori vesiastiassa
Välineet: iso läpinäkyvä lasiastia, pieni lasipurkki, punaista vesiväri (ei ole pakko olla punaista muutkin vesivärivärit käyvät.)
Minun hypoteesi oli, että vesi nousisi ensin ylös ja alkaisi sitten vasta levittäytyä. Arvelin myös, että kuuma vesi leviää nopeammin kuin kylmä vesi.
Täytin ison lasiastian kylmällä vedellä. Sitten pistin pieneen lasipurkkiin kuumaa vettä ja sekoitin pensselin avulla kuuman veden sekaan punaista vesiväriä. Kun olin saanut hyvin vahvan värin, pistin lasipurkin ison lasiastian pohjalle ja katsoin, mitä tapahtui. Tein kokeen myös niin,että pistin pieneen lasipurkkiin kylmää vettä. lasissa oli myös vesiväri.
Tulos
Kuuma vesi nousi pintaan hyvin nopeasti, koska kuuma vesi on kevyempää, kuin kylmä vesi kuuma vesi nousi pintaan.
Kun sitten pistin lasipurkin, jossa oli kylmää vettä pohjalle vesi ei noussut pintaan, koska se oli painavampaa kuin kuuma vesi.
Veden suodatusta kotikonstein
Kokeessa selvitetään, mitä mutavedelle tapahtuu, kun se suodattuu hiekan läpi.
Koe toteutetaan niin, että mutavesi kaadetaan hiekkaa puolillaan olevaan maitopurkkiin, jonka pohjassa on reikiä.
Hypoteesini on, että mutavesi suodattuu hiekan läpi ja on puhtaampaa.
Kaadoin mutavettä hiekaa puolillaan olevaan maitopurkkiin, jonka seurauksena oli se, että puhtaampaa vettä alkoi valua maitopurkin rei'istä. Tämä koe on samanlainen kuin luonnossa olevat harjut.
Kokeen alkutilanne.
Kaadan mutavettä purkkiin.
Kokeen lopputilanne.
Raportti: Jonne
Kuvat: Heidi
Välineet: iso läpinäkyvä lasiastia, pieni lasipurkki, punaista vesiväri (ei ole pakko olla punaista muutkin vesivärivärit käyvät.)
Minun hypoteesi oli, että vesi nousisi ensin ylös ja alkaisi sitten vasta levittäytyä. Arvelin myös, että kuuma vesi leviää nopeammin kuin kylmä vesi.
 | |
| tulivuori vesiastiassa. |
Täytin ison lasiastian kylmällä vedellä. Sitten pistin pieneen lasipurkkiin kuumaa vettä ja sekoitin pensselin avulla kuuman veden sekaan punaista vesiväriä. Kun olin saanut hyvin vahvan värin, pistin lasipurkin ison lasiastian pohjalle ja katsoin, mitä tapahtui. Tein kokeen myös niin,että pistin pieneen lasipurkkiin kylmää vettä. lasissa oli myös vesiväri.
Tulos
Kuuma vesi nousi pintaan hyvin nopeasti, koska kuuma vesi on kevyempää, kuin kylmä vesi kuuma vesi nousi pintaan.
Kun sitten pistin lasipurkin, jossa oli kylmää vettä pohjalle vesi ei noussut pintaan, koska se oli painavampaa kuin kuuma vesi.
Veden suodatusta kotikonstein
Kokeessa selvitetään, mitä mutavedelle tapahtuu, kun se suodattuu hiekan läpi.
Koe toteutetaan niin, että mutavesi kaadetaan hiekkaa puolillaan olevaan maitopurkkiin, jonka pohjassa on reikiä.
Hypoteesini on, että mutavesi suodattuu hiekan läpi ja on puhtaampaa.
Kaadoin mutavettä hiekaa puolillaan olevaan maitopurkkiin, jonka seurauksena oli se, että puhtaampaa vettä alkoi valua maitopurkin rei'istä. Tämä koe on samanlainen kuin luonnossa olevat harjut.
Raportti: Jonne
Kuvat: Heidi
Harhailevat molekyylit
Tarvikkeet: suuri lasiastia, värjättyä vettä, muki.
Hypoteesini on, että molekyylit alkavat harhailemaan.
Tulos: Lorautin värjättyä vettä lasiastiassa olevan veden sekaan ja värjätty vesi lähti harhailemaan.
Selitys tähän ilmiöön on yksinkertainen. Vedessä molekyylit liikkuvat hieman, ja kun lorauttaa värjättyä vettä vesiastiaan niin ”värjätyt” molekyylit alkavat harhailemaan suuremmassa astiassa. Lopulta värjätty vesi on sekoittunut koko astiaan.
Raportti: Tiia
Kuvat: Niina
Lämmön vauhti
Tarvikkeet: kaksi lasia, joissa on lämmintä ja kylmää vettä, kaksi sivellintä, vesiväriä.
Hypoteesini on, että lämpimässä vedessä väri leviää nopeammin.
Tulos: Tipautin siveltimellä vesiväriä kumpaankin lasiin ja lämpimässä vedessä väri levisi nopeammin.
Tämänkin kokeen selitys on yksinkertainen. Tässä on kyse lämpöliikkeestä. Mitä korkeampi lämpötila vedessä on, sitä enemmän molekyylit liikehtivät. Kylmässä vedessä siis vesiväri ei leviä niin paljon, kuin lämpimässä.
Raportti: Tiia
Kuvat: Niina
Voima koetuksella
Yritän selvittää onko kivi vedessä kevyempi kuin ilmassa.
Koe valmistellaan etsimällä iso astia/sanko ja narua ja kivi.
Hypoteesini on, että kivi on kevyempi vedessä kuin ilman vettä.
Laitoin sangon täyteen vettä ja sidoin narun kiveen.
Kivi oli hiukan kevyempi vedessä.
 |
| Ilmassa piti pitää kahdella kädellä |
 |
| Kun kivi oli vedessä voi päästää toisen käden irti. |
Raportti: Joona
Kuvat: Maria
Voiko neula kellua?
Kokeen tarkoituksena on selvittää, voiko neula kellua veden pinnalla.
Koe toteutetaan laittamalla laakeaan astiaan vettä. Veden päälle lasketaan paperinpala, jonka päällä on neula.
Hypoteesini on, että paperinpala kastuu ja vajoaa pohjaan, mutta neula jää kellumaan.
Laskin laakeaan astiaan huoneenlämpöistä vettä ja leikkasin talouspaperista palan, jonka päälle neulan asetin. Paperinpala kastui, mutta ei uponnut pohjaan. Neula jäi paperin päälle kellumaan.
 |
Raportti: Niina
Kuvat: Tiia
Kastuuko villalanka?
Kokeen tarkoituksena on selvittää, kelluuko villalanka veden pinnalla ja miten pesuaine vaikuttaa siihen.
Koe toteutettiin laittamalla astiaan vettä. Veden pinnalle tipautettiin villalangan pätkä.
Hypoteesini on, että villalanka ei kastu, mutta kun veteen laitetaan pesuainetta lanka uppoaa.
Laitettuani astiaan vettä, tipautin pinnalle villalangan pätkän. Lanka ei kastunut, eikä myöskään uponnut. Sen jälkeen samaan astiaan laitettiin muutama pisara astianpesuainetta ja lanka vajosi pohjaan johtuen siitä, että pintajännite katosi.
Raportti: Niina
Kuvat: Tiia
Kuvat: Tiia
Veden kiertomalli
Kokeessa on tarkoitus rakentaa veden kiertomalli kelmusta, jääpaloista, lämpimästä suolavedestä ja läpinäkyvästä muoviastiasta. Lisäksi käytettiin lamppua. Käytin myös tyhjää astiaa. Tarkoituksena on saada vettä tippumaan tyhjään astiaan.
Hypoteesini on että, suolavesi ja jää tuottavat höyryä kelmun alla muoviastiassa. Näin kelmun allapinnalla tiivistyisi vettä.
Tein näin: laitoin kaksi pientää lasia muoviastian sisälle. Toiseen laitoin lämmintä suolavettä, ja toisen jätin tyhjäksi. Laitoin kelmun astian päälle ja jääpalat tyhjän astian kohdalle kelmun päälle. Tämän jälkeen jätin lampun valaisemaan astiaa.
 | |
| Veden kiertomalli |
Tulos:
Tyhjään astiaan tippui vettä kelmun alapinnalta.
Selitys: Kylmän ja kuuman kohdattaessa kelmun alapinnalla alkoi tiivistyä vettä.
Samalla tavalla tapahtuu luonnossa.
Teksti: Martta
Kuva: Laura
Kukkaset
Kokeen nimi: Kukkaset
Välineet: Iso vesiastia, paperia ja vettä (tietty!)
Kokeessa on tarkoitus taitella ja leikata paperista kukka, joka laitetaan veteen kellumaan.
Hypoteesini oli. Että kukka kelluu, eikä avaudu.
Tulos: Kukka aukesi, mutta kastui kapillaari ilmiön takia kokonaan, ja upposi.
Kuvat: Martta
Pullon täydeltä kuplia
Kokeen tarkoituksena on tutkia lämpölaajenemisen ilmiötä veden, johon on sekoitettu pesuainetta ja tyhjän limsapullon avulla.
Hypoteesini on, että pullo alkaa tehdä saippuakuplia.
Koe tehtiin seuraavalla tavalla: Laitoin ensin tyhjän limsapullon ilman korkkia pakasteeseen noin 10 minuutiksi. Sekoitin sillä aikaa pesuainetta kädenlämpöiseen veteen. Kastoin juuri pakasteesta tulleen pullon seokseen ja sen jälkeen pidin sitä käsissäni. Katsoin sen jälkeen, mitä tapahtuu.
 |
| Pullo teki saippuakuplia! |
 |
| Kupla oli pieni ja heikko, pieni heilautus riitti rikkomaan sen. |
Pullo siis teki saippuakuplia.
Raportti: Maria
Kuvat: Joona
Kuollut meri
Selvitän kelluuko muna tavallisessa vedessä vai suolavedessä.
Kokeessa tarvitaan vettä, lusikan, kaksi munaa, kaksi lasia ja suolaa.
Hypoteesini on, että muna kelluu vain suolavedessä.
Laitoin lasiin lämmitä vettä ja laitoin sinne munan. Muna upposi lasin pohjalle.
Otin munan pois lasista ja pistin lasiin suolaa. Pistin munan lasiin ja muna kellui suolavedessä paremmin, kuin tavallisessa vedessä.
Kuollut meri
Selvitän kelluuko muna tavallisessa vedessä vai suolavedessä.
Kokeessa tarvitaan vettä, lusikan, kaksi munaa, kaksi lasia ja suolaa.
Hypoteesini on, että muna kelluu vain suolavedessä.
Laitoin lasiin lämmitä vettä ja laitoin sinne munan. Muna upposi lasin pohjalle.
Otin munan pois lasista ja pistin lasiin suolaa. Pistin munan lasiin ja muna kellui suolavedessä paremmin, kuin tavallisessa vedessä.
Raportti: Antti
Kuvat: Sara
Kelluuko vai uppoaako?
Hypoteesini on, että
Kynä – Kelluu
Terotin – Uppoaa
Kumi – Uppoaa
Lekasora – Kelluu
Koe:
Kokeessa kokeiltiin kelluuko esim. lyijykynä tai pyyhekumi. Uppoamiseen tai kellumiseen vaikuttaa noste. Myös se, mistä materiaalista esine on valmistettu.
Kokeen tekeminen:
Tarvikkeet: Astia, esineitä joita voi asettaa veteen.
1: Laita astiaan vettä.
2: Pudota astiaan esim: kynä.
3:Sitten vain katsot kelluuko vai uppoaako esine.
Tulos:
Kynä – kellui
Terotin – upposi
Kumi – upposi
Lekasora – kellui
Raportti: Sara
Kuvat: Antti
Sokeri pohjalla
Yritän selvittää, miten eri veden lämmpötila vaikuttaa sokeripalan sulamiseen.
Minun hypoteesi on, että sokeri sulaa nopeammin lämpösessä kuin kylmässä.
Laitoin kuumaa ja kylmää vettä laseihin ja laitoin niihin sokeripalat ja seurasin, mitä sokereille tapahtuu.
Tulos oli, että kuumassa sokeri sulaa nopeammin kuin kylmässä.
Kirjoittaja: Samuli
Kuvat:Saara
